Enää minun ei tee mieli ampua kaikkia iloisia ja onnellisia ihmisiä. Enkä näytä keskisormea lapasen alta onnellisille ihmisille(ihan hävettää tällainenkin myöntää).
Minulla ei myöskään ole tarvetta ottaa kenekään isää pois. Muidenkin isät ovat ihania. Oikeasti. Siis jos Isää ei oteta laskuihin.
Edit: Avauduin kertomaan tuntemuksiani sukulaiselleni. Blah, hullun leima otsassani, veikkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti