sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Oravanpyörä.

Sietämätön tuska. Hitto, en pääse pois omasta elämästäni. Olen kalterien sisällä. On kamalaa huomata, oman elämänsä olevan täysi oravanpyörä. Ei sillä, että elämässäni ei olisi tapahtunut mitään, onhan minulla uusi työ ja kaikkea. Mutta pää pysyy samana, minun pääni sisällä on oravanpyörä.

Minä todella inhoan ihmisiä, inhoan. Nykyään. Ennen minä olin kovinkin sosiaalinen. Nykyään mieluiten vetäydyn syrjään.

Minä en käy missään. Vapaaehtoisesti. Pakotan itseni kouluun, ja töihin. Kyllä siellä oikeastaan ihan kivaa on, mutta olen aivan puhki ihmisten kanssa olemisesta.

A:lla ei ole minulle kovinkaan paljon aikaa. A:lla on musisointia(yksin, että ystävien kanssa), kuntosalia, ystävien kanssa kaljottelua. Mitä minulla on? Minulla on neulomiseni ja A. Toisinaan tuntuu, että olen kovin yksinäinen. Minulla on ystäviä, mutta todella, minä en halua nähdä niitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti